
Puuhamiehet. Jyrki Heiskanen, Altti Seikkula ja Kai-Eerik Känsälä olivat Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa 26. tammikuuta käydyn keskustelun keskushahmoja.
Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen aulassa vallitsee toiveikas yhteishenki. Mauno Järvelän johtama pelimanniyhtye soittaa illan alkajaisiksi pari traditionaalista rallia, ja Pohjanmaan taidetoimikunnan pääsihteeri Kai-Eerik Känsälä toivottaa vieraat tervetulleeksi. Kaustisen legendaaristen, mutta lähivuosina surullisenkuuluisaa mainetta niittäneiden festivaalien tulevaisuus puhuttaa jälleen kerran.
Kaustisen Kansanmusiikkisäätiö on kuluneiden vuosien aikana uponnut yhä syvemmälle rahaongelmien suohon. Koko historian kertominen on pitkä juttu, mutta seuraavassa lyhyt katsaus lähiaikojen tapahtumiin:
Kansanmusiikkisäätiö sai kuin saikin viime syksynä Kaustisen kunnalta takauksen 950 000 euron lainasta. Velat taas olivat samoihin aikoihin yli miljoonan luokkaa. Velkatakaus oli kova päätös kunnalta, sillä ennen lopullista äänestystä oli hyvin todennäköistä, ettei takausta myönnettäisi.
Siitäkin huolimatta, että kunnanvaltuusto päätti takauksesta äänin 16-11, jättivät kolme perussuomalaista ja kaksi keskustalaista kunnallispoliitikkoa Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen. Siispä tilanne jäi auki. Uusi suunnitelma oli kuitenkin varalla: tammikuun alussa uutisoitiin, että Kansanmusiikkisäätiö hakeutuu sekä yrityssaneeraukseen että konkurssiin. Tässä tilanteessa tiedotustilaisuus on paikallaan, ja siksi tähän avoimeen tilaisuuteen on tänään hakeutunut paikallisia isokenkäisiä sekä kansanmusiikkiväkeä läheltä ja vähän kauempaakin.
Vaikka Kansanmusiikkisäätiön lähivuosien edesottamuksia ja niiden seurauksia voi pitää vähintäänkin huolestuttavina, eivät paikalla olevat ihmiset ole lannistuneita – päinvastoin. Festivaali ja kansanmusiikki ovat Kaustiselle ja sen väelle henki ja elämä, sekä suuri paikallinen ylpeys. Ihmiset ovat valmiita tekemään kaikkensa tilanteen parantamiseksi.
Jo kerran Kansanmusiikkisäätiön puheenjohtajan paikalta potkut saanut, mutta virkaansa palannut Altti Seikkula vakuuttelee tulevaisuuden olevan valoisa. Säätiön velat on jäädytetty siihen asti kunnes Vaasan käräjäoikeus päättää saneerauksesta. Mikäli päätös on myönteinen, velkojen maksu alkanee vuonna 2011, Seikkula tähdentää. Hän pitää saneerausta pidetään konkurssia parempana vaihtoehtona, sillä siinä tapauksessa velkoja saisi kaikki vaatimansa velat.
Seikkula kiittelee myös festivaalien ja säätiön takana toimivien voimien omatoimisuutta, sillä noin 80 prosenttia festivaalien budjetista on markkinoilta haettua rahoitusta. Tätä Seikkula pitää ”uskomattomana”, ja yhtenä syynä sille, miksi hän uskoo säätiön pääsevän saneeraukseen.
Kansanmusiikkisäätiön asiamies Kimmo Pajukangas taas paljastaa, että festivaaleille on tiedossa nimetön rahoittaja, ”jolle saa kovan paikan tullen soittaa”. Pajukangas jatkaa: ”Jos rahoittaja pysyy nimettömänä, on kyseessä lahja, ja jos nimi tulee julki, on kyseessä laina.”
Tulevan kesän ohjelmisto julkaistaan maaliskuussa, tällä kertaa Kaustisella järjestettävän kansanmusiikkifestivaali Samuelin poloneesin yhteydessä. Konsta Jylhän syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, joten festivaaleilla on luvassa Jylhä-aiheisia konsertteja. Suomalaisen kevyen musiikin artisteja tulee paikalla olemaan yhdestä kahteen kappaletta, ja ulkomaisiin esiintyjiin sijoitetaan yksi kolmasosa festivaalien budjetista.
Mauno Järvelä sanoo puheenvuorossaan ääneen sen, mitä moni on varmasti ajatellut: ”Ei bjuurströmejä, vaan lisää nuoria kansanmuusikoita. Heille Kaustinen on loistava foorumi.” Järvelä viittaa lähivuosien kalliisiin julkkisjuontajiin, jotka kuitenkin keräsivät festivaaliväeltä enimmän risuja kuin ruusuja. Kunnanvaltuutettu Teemu Pesola taas moittii festivaaleja ”virkamiesmäisyydestä”, harmittelee valtionosuuden pienuutta ja kyselee juhlien jälkeisen analyysin perään. ”Ennen aina festareiden jälkeen pohdittiin sitä minkä voisi tehdä ensi vuonna paremmin ja mistä voi joustaa, mutta sellaista ei ole enää moneen vuoteen ollut.”

Keskustelun lopuksi vieraat pistivät jalalla koreasti Konsta Jylhän “Konstan paremman valssin” tahtiin viulisti Mauno Järvelän pelimanniyhtyeen johdolla.
”Yhtä tyhjän kanssa”, tuhahtaa Kaustisella 40 vuotta kansanmusiikkia tutkinut Simo Westerholm keskustelun annista. Westerholm kysyy, miksi Tallari-yhtyeen ja kansanmusiikki-instituutin asemaa ei otettu esille. ”Festareitahan ei kaada mikään, mutta yli puolet täällä olijoista ei tiedä mitään Tallarin ja instituutin asioista.”
Festivaalien ohjelmanjohtaja Jyrki Heiskaselta likenee muutama minuuttin selventämään tilannetta. Instituutti ja Tallari eivät ole ongelmia: ”Ne tulevat toimeen valtion avulla, molemmat ovat olleet jo pitkään omavaraisia.” Heiskanen kertoo, että konkurssin sattuessa Kaustisen kunta jatkaisi molempien ylläpitämistä.
Talousongelmat alkoivat vuonna 2007, Heiskanen kertoo. ”Vuoteen 2006 asti Kansantaiteenkeskus yksiköineen oli pärjännyt melko plus-miinus nolla –linjalla.” Vuotta 2007 Heiskanen kuitenkin luonnehtii ”katastrofaaliseksi” huonojen linjausten ja väärien päästösten takia. Eritoten sponsorien hankkimisessa oli ongelmia.
Kaikki vuoden 2009 festivaaleilla esiintyneet artistit eivät vieläkään ole saaneet esiintymispalkkioitaan. Heiskanen ei silti usko artistikatoon. Palkkoitansa odottavien esiintyjien joukossa löytyy asenteita ymmärtäväisistä vähemmän joustaviin, ja tämän Heiskanen sanoo ymmärtävänsä.
Valtionavun väitettyä pienuutta (150 000 euroa vuodessa) ei Heiskanen pidä ongelmana, vaikka sitä on usein verrattu Savonlinnan oopperajuhlien saamaan tukeen, 660 000:n euroon. ”Oopperajuhlia lukuunottamatta tuki on aika suuri, ja olemme tuesta kiitollisia, mutta tekisihän korotus elämää helpommaksi”, hän pohtii, mutta jatkaa, ettei maailma kuitenkaan kaadu valtionosuuteen. Sillä kuten Altti Seikkula mainitsi, 80 prosenttia budjetista muodostuu ulkoisisesta rahoituksesta.
”Ymmärrän oopperajuhlien suuren tuen, onhan ooppera kuitenkin kalliimpi taiteenlaji kuin kansanmusiikki”, Heiskanen sanoo. ”Mutta voin minäkin järjestää tänne vaikka Simon & Garfunkelin tai Brasilian viime sambakarnevaalit voittaneen sambaryhmän, ja siinä se miljoona menikin. Saa tästäkin kalliin kulttuurinalan, jos haluaa”, hän veistelee. Heiskanen ei kuitenkaan halua asettaa eri kulttuurinaloja vastakkain, vaan sen sijaan vaatii lisää valtionapua koko kulttuurisektorille.
Pullatarjoilut on korjattu pois ja vierasväki poistuu pikkuhiljaa. Keskustelusta jäi käteen kunnioitettava yhteishenki ja toiveikkuus. Suurimman osan iltaa äänessä ollut kolmikko Känsälä-Seikkula-Heiskanen pyöritteli säätiön ja festivaalien tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vakuutteli, että talousongelmat hoidetaan. Jotain konkreettista on nähtävissä lähikuukausina, kun Vaasan hallinto-oikeus päättää mahdollisesta saneerauksesta. Tuskin yksi vuosi korjaa kaikkia ongelmia, mutta ehkä aallonpohja on jo saavutettu. Kassothan, sanoi kaustislainen.


























